Kansallisgalleria säilyttää kulttuuriperintömme elävänä ja näkyvillä kaikille, muun muassa Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoissa sekä digitaalisesti verkkokokoelmassamme. Kansallisgallerian tehtävä kulttuuriperinnön vahvistajana ja taiteellisen sivistyksen edistäjänä on lakisääteinen.
Organisaatiomme
Meillä työskentelee noin 280 museoalan asiantuntijaa ja ammattilaista eri osastoilla, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo, Kokoelmahallintaosasto, Palveluosasto ja Talousosasto.
Kansallisgallerian johto
Kansallisgalleriaa johtavat valtuuskunta, hallitus ja pääjohtaja. Valtuuskunnan ja hallituksen nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö. Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto.
Kansallisgallerian valtuuskunta
Valtuuskunta valvoo pääjohtajan ja hallituksen vastuulla olevaa Kansallisgallerian hallintoa.
Valtuuskunnan jäsenet toimikaudella 2024–2026
Puheenjohtaja: FL Asko Mäkelä, Suomen taideyhdistys
Varapuheenjohtaja: kansanedustaja Sofia Vikman
Jäsenet: kansanedustaja Mira Nieminen, kansanedustaja Johan Kvarnström, kansanedustaja Hanna Kosonen, kansanedustaja Fatim Diarra, kansanedustaja Veronika Honkasalo, kansanedustaja Eva Biaudet, kansanedustaja Päivi Räsänen, pääsihteeri Iina Ilmarinen, TaM Margarita Rosselló Ramón, varadekaani Petteri Nisunen ja opiskelija Sampo Johansson.
Kansallisgallerian hallitus
Hallituksen tehtävänä on päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja strategiasta sekä laatia tilinpäätös ja toimintakertomus.
Hallituksen jäsenet toimikaudella 2023–2026
Puheenjohtaja: entinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen
Varapuheenjohtaja: oikeustieteen tohtori Timo Viherkenttä
Jäsenet: professori Laura Kolbe, talousjohtaja Pekka Pajamo, ja professori Tutta Palin. Henkilöstön edustajana toimii AV-mestari Reine Lukinmaa.
Kansallisgallerian johtoryhmä
Pääjohtaja johtaa Kansallisgalleriaa yhteistyössä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluvat museon‐ ja osastonjohtajat, sekä pääjohtajan nimeämät muut jäsenet.
Kansallisgallerian johtoryhmän jäsenet
Puheenjohtaja: pääjohtaja Maija Tanninen-Mattila (1.3.–31.10.2026)
Varapuheenjohtaja: hallintojohtaja Janne Puhakka
Jäsenet: museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, museonjohtaja Kirsi Eskelinen, talousjohtaja Elina Lakkavaara, museonjohtaja Kiira Miesmaa, kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä, henkilöstöpäällikkö Mirja-Leena Eloranta ja viestintäpäällikkö Piia Laita.
Onnistumme kun pidämme huolta vahvuuksistamme, lujitamme niitä korjaamalla heikkouksiamme ja olemme valmiita menestymään muuttuvassa toimintaympäristössä.
Toimintaympäristö
Strategiakaudella 2022—2030 Kansallisgallerialta odotetaan entistä selkeämmin pohjoismaisten ja eurooppalaisten arvojen sekä niihin liittyvän yhteiskunnallisen toiminnan edistämistä. Julkisen talouden heikentyessä odotetaan myös aiempaa suurempaa joustavuutta sekä mahdollisuutta kestää riskejä. Digitaalisen toimintaympäristön merkitys kasvaa. Kansallisen kulttuuriperinnön rakentamisen, säilyttämisen, esittämisen ja välittämisen rinnalle yhteiskunnallisten tehtävien joukkoon nousee ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastaminen.
Suomen tunnetuimmat museot ja merkittävimmät kokoelmat
Tarjoamme yleisölle korkeatasoisia ja monipuolisia näyttelyitä, tapahtumia ja muita palveluita. Kokoelmamme kattaa kansallisaarteemme, ajankohtaisimman nykytaiteen sekä Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen laajan kokoelman vanhan eurooppalaisen taiteen klassikoita.
Meillä on myös ainutlaatuinen rooli valtionhallinnon tukena, kun huolehdimme valtion kiinteistöjen taidehankinnoista ja niiden esilläpidosta. Panostamme viestintään ja markkinointiin. Lisäksi olemme näkyvä toimija sekä haluttu kumppani taidemuseoalan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
- Laadimme kokoelmatoiminnalle tavoitteet, jotka ohjaavat kokoelmien kartuttamista, luettelointia, ylläpitoa ja poistoja. Kokoelmista viestitään aktiivisesti.
- Luomme palveluillemme eri kohderyhmien väliset tasapainoiset tavoitteet.
- Vahvistamme Kansallisgallerian kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
- Kehitämme yhä kokonaisvaltaisempaa, kohdistetumpaa ja kestävämpää ohjelmistosuunnittelua.
- Kirkastamme Valtion taideteostoimikunnan kokoelman roolin Kansallisgallerian tehtävän toteuttamisessa.
Osaava henkilökunta ja mahdollisuudet onnistua
Kansallisgalleriassa työskentelee yli kolmannes suomalaisen taidemuseoalan henkilöstöstä. Onnistumistamme tukee Kansallisgallerian oma henkilöstö-, tieto-, kiinteistö- ja taloushallinto.
Museoalalla Kansallisgallerian poikkeuksellisen suuret resurssit antavat mahdollisuuden ajatella ja toimia kunnianhimoisesti sekä tarvittaessa myös suunnata toimintaa uudelleen.
- Tartumme mahdollisuuteen toteuttaa Kansallisgallerian tavoitteita digitaalisessa toimintaympäristössä.
- Vahvistamme vetovoimaamme ja kilpailukykyämme työnantajana.
- Varmistamme yhdessä organisaatiomallimme toimivuuden.
- Emme salli kiusaamista, häirintää ja epäasiallista käytöstä henkilöstön keskuudessa.
Vakaa talous
Kansallisgallerian taloudella on kolme tukijalkaa: valtion rahoitus, museoalalla poikkeuksellisen suuri palvelutulo ja säätiön pääoman tuotot. Hyvät suhteet rahoittajiin sekä kulttuurialan säätiöihin tukevat talouttamme.
- Palautamme kunnianhimoisen omarahoitusosuuteemme noin 30 prosentin tasoon.
- Vahvistamme varainhankinnan roolia Kansallisgallerian talouden tukijalkana.
Vastuullinen museo
Kansallisgallerialla on vastuullinen ja sukupolvien yli ulottuva tehtävä suomalaisen kulttuuriperinnön vahvistajana sekä taiteellisen sivistyksen edistäjänä. Tämä mahdollistaa ja myös velvoittaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jolla vahvistamme humanismia, kestävää kehitystä ja lisäämme suvaitsevaisuutta.
Kansallisgallerian toiminta kestää eettisen, laillisen, hallinnollisen ja toiminnallisen läpivalaisun kaikissa tilanteissa.
- Yhdenmukaistamme toimintaamme Kansallisgalleriana noudattaen hyvää hallintotapaa sekä yhteisiä pelisääntöjämme ja linjauksiamme.
- Vahvistamme rooliamme taidemuseoalan kehityksen ja taiteen yhteiskunnallisen aseman edistäjänä.
Vuonna 2030 olemme vihreämpi, läheisempi ja digimpi
- Toimintamme on hiilineutraalia viimeistään vuonna 2035. Vuosina 2022-2027 vähennämme kuljetusten ja liikematkustamisen päästöjä 10 % vuosittain. Kannustamme henkilökuntaa, yleisöjämme ja yhteistyökumppaneitamme toimimaan kestävästi.
- Kansallisgallerian museot ovat kohtaamispaikkoja. Ihmiset ottavat Kansallisgallerian museot omikseen. Meille on helppo tulla ja meillä on hyvä olla.
- Olemme digitaalisissa museopalveluissa edelläkävijöiden joukossa Euroopassa. Digitaalinen toimintaympäristö, ja erityisesti metaversumi, rinnastuu fyysiseen toimintaympäristöön toteuttaen Kansallisgallerian toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita.
