Kansallisgallerialla on sukupolvien yli ulottuva tehtävä suomalaisen kulttuuriperinnön vahvistajana sekä taiteellisen sivistyksen edistäjänä. Tämä velvoittaa meitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jolla vahvistamme humanismia, toteutamme kestävää kehitystä ja lisäämme suvaitsevaisuutta.

Laissa säädettynä tehtävänämme on huolehtia Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa sekä osallistua museoalan kehittämiseen.

  • Noudatamme toiminnassamme hyvää hallintotapaa.
  • Olemme aktiivinen toimija tekijänoikeus- ja immateriaalioikeuskysymyksissä.
  • Arvoihimme kuuluvaa avoimuutta ohjaa osaltaan julkisuuslaki.
  • Toimintamme kestää eettisen, laillisen, hallinnollisen ja toiminnallisen läpivalaisun kaikissa tilanteissa.

Sosiaalinen vastuumme

Kansallisgalleria on kaikkien taidemuseo. Teemme työtä sen eteen, että sosiaaliset, kulttuuriset, fyysiset, taloudelliset tai alueelliset lähtökohdat eivät muodostuisi esteiksi taiteen kokemiselle. Työskentelemme jatkuvasti poistaaksemme taiteen kokemisen esteitä, olivatpa ne sosiaalisia, taloudellisia tai alueellisia. Sekä museorakennuksemme että verkkopalvelumme ovat saavutettavia.

Toimintamme nojaa Kansallisgallerian arvoihin: yhdessä, avoimesti, asiantuntevasti. Emme hyväksy häirintää, syrjintää tai epäasiallista käytöstä. Turvallisen tilan periaatteet ovat käytössä tiloissamme. Tiloissamme käyttäydymme turvallisen tilan periaatteiden mukaan.

Ekologinen vastuumme

Vihreä kädenjälki on Kansallisgallerian ympäristöohjelma. Se on tuonut kestävän kehityksen pysyväksi osaksi toimintaamme. Kannustamme henkilökuntaamme, sidosryhmiämme ja museokävijöitämme ekotekoihin ja ympäristömyönteisiin valintoihin. Tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraali Kansallisgalleria vuoteen 2035 mennessä.

Vihreä kädenjälki -ohjelma on tuonut kestävän kehityksen pysyväksi osaksi toimintaamme. Ohjelma kannustaa henkilökuntaamme, sidosryhmiämme ja museovieraitamme ekotekoihin ja ympäristömyönteisiin valintoihin. Tavoitteena on tehdä Kansallisgalleriasta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Vihreä kädenjälki -ohjelma perustuu Kansallisgallerian henkilökunnan ideoihin. Saimme työpajoissa eri ammattiryhmiltä yli 1 300 ehdotusta museotoiminnan ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Niistä tiivistimme päätavoitteemme ja toimenpideohjelman.

Vuodesta 2020 lähtien Vihreä kädenjälki on ollut osa Kansallisgallerian strategiaa. Kokeileminen ja uuden oppiminen ovat osa ohjelmaa. Vihreä kädenjälkemme muodostuu isoista ja pienistä ekoteoista. Iloitsemme kaikista edistysaskeleista.

Vihreän kädenjäljen ekotekojamme

Vuonna 2019 laskimme ensimmäisen kerran Kansallisgallerian hiilijalanjäljen. Vaikka emme pystyneet laskemaan kaikkia päästöjämme, saimme paljon arvokasta tietoa siitä, millaisia muutoksia meidän kannattaa tavoitella.

Huomasimme esimerkiksi, että sähkönkulutus muodosti noin 70 % mitatuista päästöistämme. Siirryimme käyttämään tuulisähköä vuodesta 2021 alkaen. Tämä vähensi päästöjämme miljoona hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa.

Matkustaminen ja kuljetukset

  • Vähensimme liikematkustamisen päästöjä vuonna 2024 arviolta noin –30 % vuoteen 2019 verrattuna.
  • Vähensimme omilla kuorma-autoilla tehtyjen kuljetusten päästöjä vuonna 2024 vuoteen 2019 verrattuna: ajetut kilometrit vähenivät noin –30 %, ja lisäksi vaihdoimme fossiilisen polttoaineen biodieseliin.
  • Tehostimme taideteoskuljetuksia yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden museoiden kanssa 2020.
  • Kannustamme henkilökuntaamme työmatkapyöräilyyn.

Museorakennukset

  • Ateneumin rakennuksesta vastaava Senaatti-kiinteistöt on asennuttanut museon katolle 90 aurinkopaneelia. Paneelien vuosituotto on arviolta noin 30 000 kWh, mikä vastaa noin 15 kerrostalokaksion vuosikulutusta.
  • Puolitimme energiankulutuksemme ilmastointia optimoimalla vuosien 2004–2020 aikana.
  • Laitoimme kuntoon jätteiden lajittelun ja kierrätyksen kaikissa kolmessa museossa vuosina 2020–2021.

Ruoka

  • Olemme tarjonneet vain kasvis- ja lähiruokaa omissa tilaisuuksissamme vuodesta 2021 alkaen.

Näyttelyt

  • Sisällytimme vihreän kädenjäljen Kansallisgallerian projektikäsikirjaan vuonna 2024. Tämän myötä jokaisessa projektissa mietitään kokonaisuutta myös ekologisen vastuullisuuden näkökulmasta. Projekti voi olla esimerkiksi yksi taidenäyttely.
  • Sinebrychoffin taidemuseon Uhattu elämä -näyttelyn (2020) teokset valittiin lähialueilta. Näyttely on toiminut sen jälkeen esimerkkinä projektista, jossa ulkomaankuljetuksista aiheutuvat päästöt on vältetty kokonaan.
  • Vähensimme muovinkulutustamme käyttämällä uudelleen taideteosten pakkausmateriaaleja kuten kuplamuovia. Kerroimme asiasta yhteistyökumppaneillemme lisäämällä pakkaukseen Vihreästä kädenjäljestä kertovan tarran vuodesta 2020 alkaen.

Museokauppa

  • Nostimme ekologisen kestävyyden ja läpinäkyvyyden entistä tärkeämpään rooliin museokaupan tuotevalikoiman suunnittelussa. Tämän kehittämiseksi museokauppamme on konsultoinut Ekokompassin asiantuntijoita.
  • Kerromme asiakkaillemme museokaupan tuotteiden alkuperästä, tuotannosta ja materiaaleista.

Henkilöstö ja vaikuttaminen

  • Jaoimme vuosina 2019–2022 Vihreän kädenjäljen työpajamallia yhteensä noin 2 600 kotimaiselle ja kansainväliselle museoalan ammattilaiselle.
  • Koulutamme henkilökuntaamme kestävästä kehityksestä.
  • Vuosina 2021–2024 henkilökuntamme sai äänestää, ketkä työntekijöistämme ovat tehneet eniten toimenpiteitä vastuullisuuden edistämiseksi. Palkitsimme eniten ääniä saaneet työntekijät.
  • Otimme käyttöön joustavat etätyökäytännöt vuonna 2020.

Ekokompassi ohjaa toimintaamme

Ympäristöohjelman täytyy olla tuloksellinen ja mitattavissa. Siksi olemme sitoutuneet myös organisaatiomme ulkopuoliseen Ekokompassi-ympäristöjärjestelmään. Ekokompassin avulla teimme ympäristölupauksen ja asetimme tarkat tavoitteet edistymisellemme. Auditointi, ohjelman käyttöönotto ja sertifiointi tapahtuivat 2022. Onnistuneen auditoinnin jälkeen Kansallisgalleria sai käyttöönsä Ekokompassi-sertifikaatin joulukuussa 2022.

Ympäristölupauksemme

Kansallisgallerian johto ja henkilökunta sitoutuu ottamaan huomioon ympäristövaikutukset kaikessa toiminnassa. Kansallisgalleria toteuttaa Vihreä kädenjälki -ohjelmaa, jonka tavoitteena on muuttaa Kansallisgallerian toiminta hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteet saavutetaan Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän avulla.

Seuraavan kolmivuotiskauden aikana

  • Laskemme Kansallisgallerian vuoden 2025 hiilidioksidipäästöt.
  • Laadimme ilmastotiekartan siitä, miten tavoitamme hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä.
  • Vähennämme edelleen kuljetuksista ja matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.
  • Kannustamme henkilökuntaa, yleisöjämme ja yhteistyökumppaneitamme toimimaan kestävästi.

Taloudellinen vastuumme

Kansallisgallerian rahoitus ja talous ovat täysin läpinäkyviä. Vahvistettu tilinpäätöksemme liitetietoineen ja toimintakertomuksemme ovat julkista tietoa. Olemme myös päivittäneet varainhankinnan ja yksityisen rahoituksen eettiset ohjeemme.

Kansallisgalleria vastaa rahoituksen lähteestä riippumatta ohjelmiensa, näyttelyidensä ja toimintansa sisällöstä sekä teoshankinnoistaan. Tuloja kerryttävät toiminnot eivät saa vaarantaa Kansallisgallerian autonomiaa. Kerätyt varat käytetään Kansallisgalleriasta annetussa laissa tarkoitetuista tehtävistä huolehtimiseen.

Lahjoitus tai tuki ei saa johtaa eturistiriitaan museon tai museon henkilökunnan, vapaaehtoisten tai hallintoelimen jäsenten kanssa, eikä vaikutelmaa tällaisesta eturistiriidasta saa syntyä. Kansallisgalleria ottaa vastaan taide- ja kokoelmalahjoituksia valtion kokoelmaan kokoelmapolitiikassa määrittelyllä tavalla.

Lahjoitusten ja taloudellisen tuen vastaanottamisesta päättää Kansallisgallerian johtoryhmä arvioituaan taloudelliset vaikutukset ja eettiset kysymykset. Kansallisgallerian johtoryhmän päätökset kirjataan johtoryhmän pöytäkirjaan.

Kansallisgallerian pääjohtaja raportoi vuosittain rahoituksen lähteet ja niihin liittyvät ehdot Kansallisgallerian toimintaa valvovalle, opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämälle valtuuskunnalle sekä Kansallisgallerian toimintaa ohjaavalle hallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Kansallisgalleria ohjaa saamiensa varojen käyttöä vastuullisesti. Asiakirjojen julkisuudessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa julkisuuslakia.

Lahjoitukset

Yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt voivat lahjoittaa rahaa Kansallisgallerialle joko verkkopalvelun kautta tai tilisiirrolla. Lahjoitukset ovat vastikkeettomia. Rahankeräyksellä saatujen lahjoitusten käyttöä ohjaavat rahankeräyslaki sekä Kansallisgallerialle myönnetty rahankeräyslupa, jossa on määritelty kerättyjen varojen käyttötarkoitus sekä yleiset ohjeet keräyksien toteuttamiseksi.

Muut avustukset ja yritysyhteistyö

Kansallisgalleria hakee ja ottaa vastaan rahaa taidetta ja kulttuuria tukevilta säätiöiltä ja muilta toimijoilta kuten kulttuuri-instituuteilta ja lähetystöiltä. Hakemuksissa määritellään saatujen varojen käyttökohde ja varojen käytön raportointi. Tuki voi olla vastikkeellista tai vastikkeetonta.

Kansallisgalleria harjoittaa myös vastikkeellista yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyö ei saa vaarantaa Kansallisgallerian autonomiaa ohjelmistosuunnittelussa ja muussa museotoiminnassa.

Yksityisen tuen vastaanottamisen kriteerit

Kansallisgalleria noudattaa lahjoitusten vastaanotossa ja muussa varainhankinnan piiriin kuuluvassa yritysyhteistyössä samoja ESG-periaatteita kuin sijoitustoiminnassaan. Kansallisgalleria ei ota vastaan lahjoituksia tai tee yhteistyötä organisaatioiden kanssa, jotka toimivat tai ovat lähimenneisyydessä toimineet esimerkiksi öljy- ja kaasutuotannossa, tupakkateollisuudessa, aseiden valmistuksessa sekä ympäristölle vaarallisten kemikaalien tuotannossa. Tukea ei oteta vastaan Suomen valtion pakotelistalla olevilta tahoilta.

Lisäksi Kansallisgalleria ei tee yhteistyötä organisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa, jotka toiminnallaan edistävät vähemmistöjen sortoa tai ihmisoikeusloukkauksia, autoritäärisiä hallintomalleja, sukupuolista eriarvoisuutta ja rikollista toimintaa.

Jos Kansallisgalleria on vastaanottanut taloudellista tukea yksityishenkilöltä tai muulta taholta, jonka maineesta tai toiminnasta on tullut esiin sellaista tietoa, joka ei vastaanottopäätöstä tehtäessä ole ollut saatavilla, Kansallisgallerian on harkittava, onko tiedolla kielteinen vaikutus museoon ja sen uskottavuuteen.

Jos Kansallisgallerian johtoryhmä toteaa, että tilanne on ristiriidassa museon eettisten periaatteiden kanssa, se voi antaa julkisen lausunnon, jossa se selostaa tilanteensa ja mahdollisesti palauttaa saamansa taloudellisen tuen tai keskeyttää yhteistyön kyseisen tahon kanssa.

Kansallisgallerian varainhankinnan ja yksityisen rahoituksen eettiset ohjeet perustuvat Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) museoeettisiin sääntöihin ja sen alaisen ETHCOM-komitean vuonna 2020 laatimaan varainhankintaa koskeviin ohjeisiin. Verkkosivuilla on julkaistu tiivistelmä ohjeesta. Kansallisgallerian julkiset asiakirjat voi tilata osoitteesta kirjaamo@kansallisgalleria.fi