Kun haluamme pitää yllä suomalaista kulttuuria ja ymmärrystä suomalaisuudesta ja sen historiasta, museot ja muut kulttuuria ja sivistystä ylläpitävät instituutiot ovat etulinjassa.

Perusta tässä tehtävässä onnistumiseksi rakennetaan silloin, kun lapset ja nuoret kohtaavat museot ja muut kulttuuripalvelujen tarjoajat ensi kerran – ja kuten tiedetään, ensivaikutelma on aina tärkein. Sekä ennen että nyt ensivaikutelman mahdollistaminen on kuulunut sivistysvaltioissa koulun tehtäviin.

Suomessa keskeistä vastuuta kantaa koulujen tukena Taidetestaajat-ohjelma, jota rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden. Ohjelma mahdollistaa kaikille kahdeksasluokkalaisille vierailun museossa tai muussa kulttuurikohteessa.

Taidetestaajat -ohjelma vähentää alueellista eriarvoisuutta maksamalla pääsylippujen lisäksi matkakulut. Tämä on yhä tärkeämpää tilanteessa, jossa kulttuuritarjonta keskittyy pääkaupunkiseudulle ja suuriin kasvukeskuksiin samalla kun tarjonta harvaan asutuilla alueilla vähenee.

Kansallisgallerian museot ovat hyvä esimerkki ohjelman toimivuudesta. Museoissamme vierailee vuosittain noin 10 000 kahdeksasluokkalaista, joista lähes kaikki tulevat pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Taidetestaajat-ohjelma käynnistyi osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta vuonna 2017. Kestävä rahoitusratkaisu — käytännössä valtion rahoitus — on ollut haussa ohjelman alusta saakka. Toistaiseksi poliittista tahtoa ei ole löytynyt, ja rahoitus on jäänyt säätiöiden vastuulle. Nämä eivät kuitenkaan ole sitoutuneet ohjelman pitkäaikaiseen ylläpitoon. Sekä Suomen Kulttuurirahasto että Svenska kulturfonden ovat ilmoittaneet, että tuki päättyy vuonna 2027.

Taidetestaajat ovat tulevaisuuden museokorttilaisia

Viime vuosina olemme iloinneet museoiden suosion huimasta kasvusta. Vuosikymmenessä kävijämäärät ovat nousseet vuositasolla kolmella miljoonalla, mikä merkitsee 55 prosentin kasvua. Suurin osa kasvusta on kohdistunut maksaviin asiakkaisiin, ja pääsylipputulot ovatkin kasvaneet 180 prosenttia eli 25 miljoonalla eurolla.

Kasvun tärkein selittäjä on Museokortti, jonka käyttöönotosta tuli 5.5.2025 kuluneeksi kymmenen vuotta. Viime vuonna Museokortilla maksettiin 2,5 miljoonaa museokäyntiä, mikä tuotti museoille noin 17 miljoonaa euroa tuloja.

Museoiden tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on: onko kasvu kestävällä pohjalla? Kasvu edellyttää, että museot onnistuvat houkuttelemaan uusia, keski-ikää lähestyviä, mieluusti nuorempiakin sukupolvia palveluidensa äärelle. Taidetestaajat-ohjelma onkin merkittävä niin suomalaisten sivistyksen vahvistamisessa kuin museoiden kasvupotentiaalin rakentamisessa.

Ohjelman jatkuminen on tärkeää sekä museoiden tulevaisuudelle että sivistyksen tasa-arvoiselle vahvistamiselle. Mikäli päätöksenteossa painavat toiminnan tarkoitus ja vaikuttavuus, ei pysyvän valtionrahoituksen löytymiselle pitäisi olla estettä. Jos tahtoa ei kuitenkaan ole, voi perustellusti kysyä: onko tulevaisuuden suomalaisilla enää kosketusta suomalaiseen sivistykseen ja historiaan amerikkalaisten suoratoistopalveluiden ja kansainvälisten somealustojen algoritmittamassa arjessamme?